*

jeremiaskangas

Innovaatioseteli malliesimerkki valtion rahanjaon tehottomuudesta

  • Innovaatiosetelin kulupuoli avattuna
    Innovaatiosetelin kulupuoli avattuna

Nyt valtio taas jakaa yrityksille ilmaista rahaa! Yritys voi saada jopa 5000 eur arvoisen innovaatiosetelin, jolla voit ostaa palveluita toiselta yritykseltä, kunhan se on tietyllä listalla. Listalle pääsee vissiin melko helposti, eli on myös mahdollista päästä tienaamaan näitä viistonnisia myymällä palveluita.

Mediassa ja somessa innovaatioseteleitä mainostellaan kovasti, mutta aniharvassa paikassa mainitaan, että mitä tämä lysti nyt maksaa veronmaksajille. Sehän ei hirveästi tunnu mediaa kiinnostavan, vaan ollaan innokkaasti hehkuttamassa kuinka Sipilä ja kumppanit armollisuudessaan jakaa pienyrittäjille ilmaista rahaa. Aamulehti on kuitenkin laittanut ansiokkaasti myös kulupuolen esille.*

Kustannusarvion mukaan hankkeen rahoitus on 1,47 miljoonaa. Rahaa taas jaetaan 600 tuhatta euroa kolmen vuoden aikana. Eli virkamiehet käyttävät 870 tuhatta euroa jakaakseen yrityksille 600 tuhatta euroa.

Itselleni koko touhu tuntuu käsittämättömältä härdelliltä. Usein tämänkaltaiset tuet saattavat olla yrityksenkin kannalta huono asia, koska ne suuntaavat resursseja enemmän tukitemppuiluun, kuin itse palvelun ja tuotteen kehittämiseen ja markkinointiin.

* http://www.aamulehti.fi/raha/nyt-yrittaja-voi-saada-helposti-5-000-euroa...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tekes elättää suurta joukkoa luottokonsulttejaan. Tekes itse on jo pitkään ollut oikean konsultoinnin tarpeessa. Esimerkiksi:
http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/154408...

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Sitä odotellessa, koska innovaatiosetelin rinnalle keksitään markkinointiseteli, logistiikkaseteli, työhyvinvointiseteli jne. joilla voi ostaa palveluja kyseisten alojen toimijoilta. Kyllä saataisiin työllisyys nousuun, kun noidenkin setelien myöntämiseen perustettaisiin muutama sata henkeä työllistävät virastot.

Käyttäjän ArvoPelttari kuva
Arvo Pelttari

Jokin IT-firma nappaa apaut 300k€ tuosta alustan rakentamisesta, loppu kokousteluun ja tukipyyntöjen hyväksymis/hylkäysbyrokratiaan. Firmaan kesätyöntekijä täyttämään jokaisesta tälläkin hetkestä tehdystä palveluostosta tuollainen setelipyyntö, niin tällähän Suomi nousee!

Sami Sundell

Aamulehden jutussa tosin ei ole kysymys tuosta nyt mediassa pyörivästä Tekesin innovaatiosetelistä. Sen sijaan kyseessä on Pirkanmaan liiton / Tampereen / Tredean oma pilotti: https://yritystampere.fi/innovaatioseteli/innovaat...

Ei se toki sinällään tilannetta muuta, kiva olisi tietää hankkeen kulurakenne.

Käyttäjän NiinaImmonen kuva
Niina Immonen

Käynnissä on kaksi eri pilottia: Tekesin ja Tampereen. Tampereen pilotissa tavoitellaan verkon yli toimivaa innovaatioseteliä eli yrityskehityksen työkalua, joka on mahdollisimman kustannustehokas ja virtaviivainen. Byrokratia ja käsityö karsitaan minimiin. Sote-palvelusetelien puolella sähköinen asiakasjärjestelmä (PSOP) on tehostanut prosesseja keskimäärin 80 prosentilla, samalla säästetään rahaa.

Setelijärjestelmällä yritys voi ostaa palveluja yritykseltä. Samalla kannustetaan markkinoita kehittymään. Seteli toimii asiakasvalinnan periaatteella eli yritys itse valitsee palvelun tuottajan ja raha seuraa yritystä. Tuottajia ei kilpailuteta. Palvelusta saa läpinäkyvän palautteen Airbnb:n tapaan. Seteleitä voidaan jatkossa käyttää eri toimialoilla, kohdentaa tarpeen mukaan, tukiprosenttia voi säätää jne.

Euroopassa käytössä olevat innovaatiosetelijärjestelmät ovat osoittautuneet niin tehokkaiksi, että eri maissa pilotteina alkaneet setelikokeilut ovat nyt pysyviä toimintamalleja.

Tampereen pilottiin liittyviin kysymyksiin löytyy vastauksia täältä: https://yritystampere.fi/innovaatioseteli/usein-ky...

Niina Immonen, Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Toimituksen poiminnat